SUOMEN PUULAJIT#ññSuomen puulajit ñ ñ - kotimaiset luontaiset puulajitñ - Suomessa menestyvΣt ulkomaisetñ puulajitññKuvat ja tekstit: Teijo Nikkanen, 1994ññTekninen toteutus: EL, Opetushallitus, 1996ññTΣmΣ ohjelma nΣyttΣΣ diakuvat 256-vΣrisinΣ. LisΣksi pystydiakuvat on rajattu ruutuun paremmin sopiviksi. AlkuperΣisistΣ dioista valmistettu photo-cdñon tilattavissa Opetushallituksesta.
Puita ja pensaita#ññSuomen maa-alasta yli kaksi kolmasosaa on metsien peitossa. MetsissΣ puut ja muut puuvartiset kasvit ovat vallitsevia. TΣrkeitΣ, metsillemme leimaa-antavia tai taloudellisesti merkittΣviΣ puulajeja meillΣ on vΣhΣn, mutta puu- ja pensas-lajeja kaikkiaan kuotenkin melko paljon. ññLisΣksi metsissΣmme ja puistoissamme on kokeiltu lukuisia muualta maailmasta tuotuja puu- ja pensaslajeja. TΣssΣ esityksessΣ kΣsitellΣΣn nΣistΣ tΣrkeimpiΣ.ñ
no
Suomalaista metsΣΣ#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi001.bmp
yes
-----------------------------------------
2
Suomen sijainti maapallolla#Suomi kuuluu aivan etelΣisintΣ rannikkovy÷hykettΣ ja pohjoisinta tunturialuetta lukuunottamatta pohjoiseen havumetsΣvy÷hykkeeseen. Suurinta osaa Suomen metsΣ- alasta peittΣvΣt joko puhtaat havumetsΣt tai sellaiset metsΣt, joissa havupuut ovat vallitsevia. ñHavumetsiΣ muodostavia puulajeja meillΣ on vain kaksi: kuusi ja mΣnty . PelkistΣen voidaan sanoa, ettΣ kuusimetsΣt ovat vallitsevia EtelΣ- Suomessa tuoreilla mailla ja mΣnty- metsΣt Pohjois-Suomessa kuivilla mailla. TΣmΣ esitys kΣsittΣΣ kaikki Suomen alueella luontaisesti kasvavat havupuut: kuusen ja mΣnnyn lisΣksi kataja ja euroopanmarjakuusi.ñ
no
Talvista metsΣΣ#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi002.bmp
yes
-----------------------------------------
2
LehtimetsΣt#LehtimetsiΣ (kesΣvihantia metsiΣ) on Suomen metsΣalasta vain 8%. TΣrkeimpiΣ lehtimetsiΣ muodostavia puita ovat koivut. Muita lehtimetsien puulajeja, jotka voivat muodostaa my÷s yhden puulajin metsik÷itΣ, ovat lepΣt ja haapa sekΣ erΣΣt jalot lehtipuut. YleensΣ lehtimetsΣt koostu- vat useista lajeista tai sitten lehtipuutñesiintyvΣt sekapuina havumetsissΣ. ñUseimmat kesΣvihannat metsissΣmme kasvavat puuvartiset kasvilajit ovat joko pieniΣ puita tai pensaita. TΣmΣ esitys kΣsittΣΣ kaikki Suomessa luontaiset puumaisiksi kasvavat kesΣvihannat lajit sekΣ joukko tΣrkeimpiΣ pensasmaisia lajeja.ñ
no
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi003.bmp
yes
-----------------------------------------
2
MΣnty (Pinus sylvestris)#ññMΣnty on maamme tΣrkein puulaji. Suomen metsissΣ mΣnty on vatapuuna 63% metsΣalasta. MΣnty on levinnyt koko maahan tunturi-Lappia lukuunottamatta. ññMΣnnyn metsΣ- ja puuraja on pohjoisempana kuinñkuusen. MΣnty viihtyy karuimmilla kasvupaikoilla kuin kuusi. MΣnty on ennenkaikkea korkealaatuisen sahatavaran raaka-aine.ñ
no
Siemenpuuhakkuu#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi004.bmp
yes
-----------------------------------------
2
ññññMΣnty uudistuu etenkin karuilla hiek- kamailla luontaisen hyvin. MΣnty on ollut selvΣsti tΣrkein puulaji metsΣnviljelyssΣ ja on sitΣ ehkΣ niukasti vielΣkin. ññMΣnnyn osuus metsΣalasta on lisΣΣntynyt metsΣnviljelyn my÷tΣ. MΣntyΣ on viljelty sekΣ istuttamalla ettΣ kylvΣmΣllΣ suoraan metsΣΣn.ñ
no
MΣnnyntaimen istutus#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi005.bmp
yes
-----------------------------------------
2
ñMΣnty kukkii EtelΣ-Suomessa yleensΣ kesΣkuun alkupuolella. Emikukat kehittyvΣt versojen pΣΣhΣn ja sijaitsevat enimmΣkseen latvuksenñylΣosassa.ññ EnsimmΣisen kasvukauden jΣlkeen emikukka on kehittynyt pikkukΣvyksi. Vasta toisenkasvu kauden aikana kΣpy valmistuu ja siemenet syntyvΣt. MΣnnyn siemen varisee seuraavana kevΣΣnΣ, kaksi vuotta kukinnan jΣlkeen.ñ
no
Emikukintoja ja kΣpyjΣ#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi006.bmp
yes
-----------------------------------------
2
ñMΣnty on tuulip÷lytteinen puulaji. MΣnnyn hedekukat kehittyvΣt uuden verson tyveen. Siitep÷ly irtoaa tuulen mukana hedekukista ja sen jΣlkeen kun ne ovat kuivuneet riittΣvΣsti.ññSiitep÷ly voi tuulen mukana kulkeutua kymmenien, jopa satojen kilometrien pΣΣhΣn. YleensΣ emikukat p÷lyttyvΣt kuitenkin naapuripuista tai lΣhimet- sΣstΣ perΣisin olevalla siitep÷lyllΣ.ñ
no
MΣnnyn hedekukintoja#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi007.bmp
yes
-----------------------------------------
2
Kuusi (Picea abies)#ñKuusivaltaisia metsiΣ on 26% Suomen metsistΣ. MetsissΣ olevastapuuvaras- tosta kuusta on 37%. Kuusi viihtyy mΣntyΣ rehevΣmmillΣ kasvupaikoilla ja kasvaa siellΣ mΣntyΣ paremmin. Suurimmat maassamme kasvavat puutñovat kuusia (pisin puu Padasjoella ñ43,2 m).ññKuvassa on hyvΣn kasvunsa ja laatunsa perusteella siemenkerΣys- ñeli pluskuusikoksi valittu metsikk÷ Korpilahdella.ñ
no
Pluskuusikkoa Korpilahdella#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi008.bmp
yes
-----------------------------------------
2
ñKuusi on varjoa sietΣvΣ puu. Se uudistuu helposti my÷s muuta puulajia olevien metsik÷iden alle ja valtaa nΣin alaa niiltΣ. Kuusen leviΣmistΣ edes- auttaa se, ettΣ se siementΣΣ jo hangelle, missΣ siemenen on helppo kulkeutua tuulen mukana.ññPienellΣ sirkkataimella on hyvin pieni todennΣk÷isyys kasvaa suureksi sie- mentΣ ja uutta sukupolvea tuottavaksi puuksi.ñ
no
Kuusen sirkkataimi#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi009.bmp
yes
-----------------------------------------
2
ñKuusi kukkii EtelΣ- ja Keski-Suomessa yleensΣ toukokuun lopulla, noin viikko ennen mΣntyΣ. Kuusella kukinnan mΣΣrΣ vaihtelee runsaasti vuodesta toiseen. ññRunsaan kukinnan vuosina puiden latvat voivat olla tΣynnΣ punaisina loistavia emikukkia ja hedekukat, jotka sijaitsevat alempana latvuksessa, voivat tuottaa siitep÷lyΣ niin runsaasti, ettΣ kuusikoiden lΣhellΣ olevat maat ja vedet ovat siitΣ keltaisenaan.ñ
no
Kuusen emikukintoja#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi010.bmp
yes
-----------------------------------------
2
ñTavallisesta meillΣ kasvavasta metsΣkuusesta tavataan runsaasti latvusrakenteeltaan ja neulasvΣriltΣΣn vaihtelevia muotoja.ññKuvassa nΣkyy kΣΣrmekuusia, kulta- kuusia ja surukuusiaMetsΣnjalostus- sΣΣti÷n HaapastensyrjΣn rotupuistossa Lopella.ñ
no
Kuusia ovat nΣmΣkin#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi011.bmp
yes
-----------------------------------------
2
ñKataja (kotikataja) on kolmas koko maahan levinnyt havupuulaji Suomessa. Se on ainoana havupuu- lajina levinnyt pohjoisen pallonpuo- liskon kaikille mantereille. Katajasta tavataan kasvutavaltaan erilaisia muotoja. Pensasmaiset katajat ovat yleisimpiΣ.ññKuvassa pilarikataja Punkaharjulta. Puumaisen tai pylvΣsmΣisen katajan ottaminen luonnosta koristetarkoi- tuksiin on kielletty.ñ
no
PylvΣsmΣinen kataja#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi012.bmp
yes
-----------------------------------------
2
ñKataja on kaksikotinen puulaji. SiinΣ heteet ja emit muodostuvat eri yksil÷ihin.ññKuvassa on katajan marjoja eli kΣpyjΣ emipuussa. KΣpy kypsyy ja siemenet valmistuvat kolmantena vuonna.ñ
no
Katajan marjoja#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi013.bmp
yes
-----------------------------------------
2
ñMarjakuusi kasvaa meillΣ luonnon- varaisena vain ahvenanmaalla. Se on hyvin mereinen laji ja paleltuu helposti EtelΣ-Suomessakin. Marjakuusi muo- dostaa harvoin suoran rungon;ñyleensΣ se jΣΣ monihaaraiseksi pen- saaksi. marjakuusi on kaksikotinen puulaji. Sen puu on lujaa, hyvin joustavaa ja vailla pihkaa. ññMarjakuusen kaikki vihreΣt kasvinosat ovat myrkyllisiΣ, mutta marja myrkyt÷n.ñ
no
Marjakuusi Ahvenanmaalla#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi014.bmp
yes
-----------------------------------------
2
ñSuomessa kasvaa luonnonvaraisena kolme koivulajia: hieskoivu,raudus- koivu ja vaivaiskoivu. LisΣksi koivuista voidaan erottaa alalajeja, muunnoksia ja muotoja.ñ ñKoivut ovat kesΣvihantia, yksikotisia puita, pensaita tai varpuja. kaikki kolme lajia ovat levinneet lΣhesñkoko maahan.ñ
no
Koivumetsikk÷#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi015.bmp
yes
-----------------------------------------
2
ñHies- ja rauduskoivun voi erottaa toisistaan parhaiten lehtien perusteella. ññHieskoivun lehti on puikea ja lyhytsuippuinen, lehden laita sahalaitainen, ei toissahainen ainakaan niin voimakkaasti kuin rauduskoivun lehti. ññRauduskoivun lehti on lisΣksi muodoltaan enemmΣn kolmiomainen ja pitkΣsuippuinen.ñ
no
Hies- ja rauduskoivun lehti#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi016.bmp
yes
-----------------------------------------
2
ñKoivu kukkii lehtien puhjettua toukokuussa; rauduskoivu noin viikkoa aikaisemmin kuin hieskoivu. Kukat ovat yksineuvoisia. Hedenorkko on riippuva ja pitkΣ ja eminorkkoñpysty ja lyhyt. ññKoivut ovat tuulip÷lytteisiΣñpuita. HedelmΣt (siipipaltteiset pΣhkylΣt) kypsyvΣt eminorkoissa loppukesΣllΣ tai syksyllΣ ja irtoavat norkoista ja leviΣvΣt tuulen mukana.ñ
no
Rauduskoivun kukinnot#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi017.bmp
yes
-----------------------------------------
2
ñKoivusta saadaan haluttua raaka- ainetta sekΣ kemialliseen ettΣ mekaaniseen puunjalostusteolli- suuteen. Etenkin rauduskoivu, jokañkasvultaan ja laadultaan on yleensΣ hieskoivua parempaa, on monella tapaa metsiemme arvokkain puu. Monissa metsΣteollisuuden tuot-ñteissa, jotka ilmentΣvΣt nimenomaan suomalaista laatua ja osaamista, on raaka-aineena koivu. LisΣksi koivulla on tΣrkeΣ asema suomalaisessa maisemassa.ññRauduskoivu on valittu Suomen kansallispuuksi.ññ
no
Korkealaatuisia koivumetsikk÷#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi018.bmp
yes
-----------------------------------------
2
Visakoivu on rauduskoivun muunnos (my÷s hiesvisaa on olemassa). Luonnonvaraisena se kasvaa harvinaisena EtelΣ-Suomessa.ñVisakoivusta voidaan erottaa neljΣ visatyyppiΣ: juomu-, kaula-, paukura- ja rengasvisaa.ññVisasta tehdΣΣn koriste-esineitΣ ja viilua. HyvΣnlaatuinen runkovisa on metsiemme arvokkainta puuta; siitΣ voidaan maksaa 20 mk/kg. Visakoivun viljely on tΣllΣ hetkellΣ melko suosittua. taimia tuotetaan sekΣ kas-ñvullisesti solukkoviljelyn avulla ettΣ suvullisestimuovihuonesiemen- viljelyksillΣ.ñ
no
Visakoivikko Punkaharjulla#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi019.bmp
yes
-----------------------------------------
2
Taalainkoivu#ññññRauduskoivusta on olemassa muutamia erilaisia liuskalehtisiΣ muotoja. NiitΣ ovat pirkkalankoivu, loimaankoivu ja kuvassa oleva taalainkoivu (Betula pendula var. Dalecarlica). ññLiuskalehtisiΣ koivuja kΣytetΣΣn erikoi-ñsuutensa vuoksi koristetarkoituksiin.ñ
no
Liuskalehtinen koivu#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi020.bmp
yes
-----------------------------------------
2
ñHieskoivu kasvaa usein kosteammilla mailla kuin rauduskoivu. Hieskoivu- valtaisia metsiΣ (6,0%) on huomattavsti enemmΣn kuin rauduskoivuvaltaisia (1,3%). ññLehtien ohella hieskoivun voi erottaa rauduskoivusta rungon perusteella;ñhieskoivulla rungon tuohi on harvoin niin valkoista kuin rauduskoivulla ja hieskoivu ei muodosta rungon tyvi- osaan tummaa, halkeilevaa kaarnaa samaan tapaan kuin rauduskoivu.ñ
no
Hieskoivikko Punkaharjulla#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi021.bmp
yes
-----------------------------------------
2
ñTunturikoivu on hieskoivun alalaji. Se on matalakasvuinen ja monirunkoinen puu tai pensas. Tunturikoivu kasvaa Lapissa, etenkin tunturialueilla. ñSuomessa ja muualla Fennoskan-ñdiassa tunturikoivu on metsΣnrajapuu, kun pohjoisella pallonpuoliskolla yleensΣ metsΣnrajan muodostajia ovat havupuut.ñ
no
Tunturikoivikko#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi022.bmp
yes
-----------------------------------------
2
Vaivaiskoivu (Betula nana)#ñVaivaiskoivu kasvaa koko maassa; EtelΣ- ja Keski-Suomessa lΣhinnΣ soilla ja Pohjois-Suomessa my÷s kuivilla ja tuoreilla mailla sekΣ tunturinummilla.ññVaivaiskoivu on pieni pensas tai varpu.ñ
no
Kukkiva vaivaiskoivu#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi023.bmp
yes
-----------------------------------------
2
HarmaaleppΣ (Alnus incana)#LepΣt ovat kesΣvihantia, yksikotisia puita tai pensaita. HarmaaleppΣ kasvaa tuoreilla, keski- ja runsas- ravinteisilla mailla, rehevissΣ korvissa, rannoilla, teitten varsilla, peltojenñja niittyjen reunamilla. HarmaaleppΣ on levinnyt koko maahan. ññLeppien erikoisuutena on kyky sitoa ilmassa olevaa typpeΣ juurissañelΣvien sΣdesienibakteerien avulla. TΣmΣn ominaisuuden takia lepillΣ on maaperΣΣ parantava vaikutus.ñ
no
Harmaalepikko#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi024.bmp
yes
-----------------------------------------
2
ñHarmaalepΣn runko on harmaa ja sileΣ. Sen lehtilapa on suippokΣrkinen, harmaanvihreΣ, tavallisesti himmeΣ sekΣ pΣΣltΣ ja alta karvainen. ñHarmaalepΣn puuaines on pehmeΣΣ,ñkevyttΣ ja vaaleaa, mutta ilman vaikutuksesta punertuvaa.ñ
no
HarmaalepΣn runko ja lehti#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi025.bmp
yes
-----------------------------------------
2
ñLepΣt kukkivat ennen lehtimistΣ, huhti-ñtoukokuussa. Hedekukinto on pitkΣ norkko, emikukinto lyhyt, kΣpymΣiseksi puutuva ja seuraavaksi talveksi oksaan kiinni jΣΣvΣ norkko.ññHedelmΣ on siipipaltteinen pΣhkylΣ. HarmaalepΣn hedelmΣt kypsyvΣt loka-marraskuussa, jonkinverran my÷hemmin kuin tervalepΣn jañvarisevat osaksi lumelle.ñ
no
HarmaaleppΣ kukkii#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi026.bmp
yes
-----------------------------------------
2
TervaleppΣ (Alnus glutinosa)#ñTervaleppΣ kasvaa runsasravinteisissa, mΣrissΣ, usein tulvivissa metsissΣ sekΣ rehevien soitten reunamilla. ñTervaleppΣ on yleinen Keski-Suomeen asti, mutta sitΣ tavataan harvinaisena Pohjois-Pohjanmaalle asti.ñ
no
Tervalepikko#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi027.bmp
yes
-----------------------------------------
2
ñTervalepΣn runko on tumma ja vanhemmiten rosoinen. Lehtilapa on suippotyvinen ja tylppΣ tai lantto- kΣrkinen, pΣΣltΣ tummanvihreΣ, kiil-ñtΣvΣ ja kalju. ññTervalepΣn puuainen muistuttaa harmaaleppΣΣ, mutta on jonkinverran kovempaa.ñ
no
YksittΣinen tervaleppΣ rannalla#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi028.bmp
yes
-----------------------------------------
2
Haapa (Populus tremula)#ñHaapa on kaksikotinen puu, joka kukkii lehdett÷mΣnΣ huhti-toukokuussa. Haapametsikk÷ on usein syntynyt yhdestΣ puuyksil÷stΣ juuri-ñvesojen kautta. ññHaapa kasvaa koko maassa. Se viihtyy hyvin monelaisilla kasvupaikoilla.ñ
no
Lehdet÷n haavikko#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi029.bmp
yes
-----------------------------------------
2
Haavan rungon kuori on vihertΣvΣ, kaarna harmaata. Haavan lehdet puhkeavat melko my÷hΣΣn toukokuun lopulla, samaan aikaan kun siemenet ovat jo kypsymΣssΣ. ñLehtilapa on py÷reΣ, yleensΣ py÷reΣtyvinen ja -kΣrkinen ja nyhΣlaitainen. Lehtiruoti on pitkΣ ja helposti tuulessa liikkuva. Haavan lehdet havisevat pienessΣkin tuulen vireessΣ. Haapa on puulajeista meluisin.ñ
no
Haavan lehdet havisevat#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi030.bmp
yes
-----------------------------------------
2
Pihlaja (Sorbus aucuparia)#ññññPihlaja (kotipihlaja) on pieni puu tai pensas. Se on levinnyt koko maahan ja kasvaa hyvin monenlaisilla kasvupaikoilla. Pihlaja kukkii kesΣkuussa. ññKukinto on 4 - 10 cm leveΣ kerrannaishuiskilo. Kukat ovat kaksineuvoisia. NiissΣ on 5 verho- ja terΣlehteΣ, heteitΣ on 20 ja emejΣ 3.ñ
no
Pihlaja kukkii#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi031.bmp
yes
-----------------------------------------
2
ñññññPihlajan marjat kypsyvΣt syksyllΣ. Ne ovat monien lintujen ravintoa. Marjoja kerΣtΣΣn jonkin verran my÷s ihmisten tarpeita varten; niistΣ saa erinomaista hilloa ja hyytel÷Σ sekΣ erilaisia alkoholijuomia. ññPihlajan puu on melko tummaa ja kovaa ja siitΣ on tullut suosittu huonekaluteollisuuden raaka-aine.ñ
no
Pihlajan marjoja#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi032.bmp
yes
-----------------------------------------
2
Suomenpihlaja (Sorbus hybrida)#ñññSuomenpihlaja on lyhytrunkoinen puu tai pensas. Sen luontainen levinneisyysalue kΣsittΣΣ Ahvenanmaan ja Lounais-Suomen sekΣ Kaakkois-Ruotsin ja osan EtelΣ-Norjaa.ññViljeltynΣ Suomenpihlaja menestyy EtelΣ- ja Keski-Suomessa, mutta sitΣ on kΣytetty koristepuuna melko vΣhΣn. Suomenpihlaja, samoin kuin ruotsinpihlaja, ovat apomiktisia lajeja, jotka kykenevΣt tekemΣΣn itΣvΣΣ siementΣ ilman hedelm÷itystΣ.ñ
no
Suomenpihlaja#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi033.bmp
yes
-----------------------------------------
2
Ruotsinpihlaja (Sorbus intermedia)#ññRuotsinpihlaja muistuttaa suomenpihlajaa. Parhaiten ne erottaa toisistaan lehdistΣ. Ruotsinpihlajalla ei ole lehden tyvellΣ irrallisia lehdykkΣpareja samaan tapaan kuin suomenpihlajalla. ññRuotsinpihlaja poikkeaa levinneisyydeltΣΣn jonkin verran suomenpihlajasta: Suomessa sitΣ ei juuri tavata Ahvenanmaan ulkopuolella, sitΣ ei ole Norjassa, mutta on sitΣvastoin Baltiassa. Runsaimmin ruotsinpihlajaa esiintyy EtelΣ-Ruotsissa. Ruotsinpihlaja on meillΣ koristepuuna yleisempi kuin suomenpihlaja.ñ
no
Ruotsinpihlaja, Tukholma#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi034.bmp
yes
-----------------------------------------
2
Pajut (Salix)#ñññSuomessa kasvaa luonnonvaraisena 34 pajulajia. LisΣksi pajut risteytyvΣt helposti keskenΣΣn, joten lajien tunnistaminen vaatii asiantuntemusta. Suurin osa pajuista on pensaita, puumaisia lajeja on vain muutama. TΣhΣn esitykseen on otettu mukaan vain kolme suureksi pensaaksi tai puuksi kasvavaa lajia.ññPajut ovat kaksikotisia kasveja.ñ
no
Pajun kypsyviΣ hedelmiΣ#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi035.bmp
yes
-----------------------------------------
2
Raita (Salix caprea)#ññññRaita on pieni puu tai iso pensas. Se on yleinen koko maassa. Raita kasvaa tuoreissa keski- ja runsasravinteisissa metsissΣ, rannoilla, korvissa, viljelymaiden pientareilla tai teitten varsilla.ññ Se kukkii ennen lehtien puhkeamista huhti- toukokuussa. ññSiemenet kypsyvΣt jo kesΣkuussa.ñ
no
Monihaarainen raita syksyllΣ#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi036.bmp
yes
-----------------------------------------
2
Halava (Salix pentandra)#ñññHalava on levinnyt koko maahan. Se kasvaa rannoilla, kosteissa, runsasravinteisissa metsissΣ ja lehto- ja lettokorvissa. Muista pajuista poiketen halava kukkii vasta lehtien puhjettua touko-kesΣkuussa. TΣmΣn takia se ei my÷skΣΣn helposti risteydy muiden pajujen kanssa.ññ Halava on helppo tuntea syksyllΣkin sen valkoisista villankarvaisista siemenkodista.ñ
no
Halavapensaita Kolarissa#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi037.bmp
yes
-----------------------------------------
2
Terijoensalava (S. fragalis-'Bullata')#ññññTerijoensalava on lyhytrynkoinen pallomainen ja tiheΣhaarainen puu. SiitΣ on tullut erittΣin suosittu koristepuu pihoihin ja puistoihin. ññTerijoensalava tai sen enempΣΣ salava ei kasva meillΣ eikΣ muualla Pohjoismaissa luonnonvaraisena, joten se olisi ehkΣ pitΣnyt esitellΣ ulkomaisten puiden yhteydessΣ.ñ
no
Terijoensalavia Terijoella#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi038.bmp
yes
-----------------------------------------
2
Tuomi (Prunus padus)#ññññTuomi on pieni puu tai pensas. Se kasvaa koko maassa, mieluiten kosteilla, runsasravinteisilla mailla. ññTuomi kukkii touko-kesΣkuussa samaan aikaan kuin kuusi. HedelmΣ on n. 5 mm mittainen luumarja.ñ
no
Tuomi kukkii#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi039.bmp
yes
-----------------------------------------
2
ññññTuomen kukinta kertoo kesΣn saapuneen. ññValkolatvatuomen kauneudesta ja sen kukkien huumaavasta tuoksusta huolimatta tuomea ei aina suosita piha- tai puistopuuna. TΣmΣ johtuu siitΣ, ettΣ hyvin usein, my÷hemmin kesΣllΣ tuomeen iskeytyy tuomenkehrΣΣjΣkoi, jonka toukat sy÷vΣt puusta kaiken vihreΣn ja verhoavat ne seitillΣΣn.ñ
no
TuomenkehrΣΣjΣkoi seitin teossa#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi040.bmp
yes
-----------------------------------------
2
Korpipaatsama (Rhamnus frangula)#ñññññKorpipaatsama on pensas tai pieni puu. Se kasvaa ruoho- ja heinΣkorvissa, rannoilla, rehevien soitten reunamilla ja pellonreuna- ja tienvarsipensaikoissa miltei koko maassa. SitΣ kΣytetΣΣn puistoissa ja puutarhoissa jonkinverran aitapensaana. ññKoko kasvi on myrkyllinen.ñ
no
Paatsamia korpisuolla Kuhmossa#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi041.bmp
yes
-----------------------------------------
2
PΣhkinΣpensas (Corylus avellana)#ññññPΣhkinΣpensas (euroopanpΣhkinΣpensas) on pieni, lyhytrunkoinen puu tai pensas. Se kasvaa vain etelΣisimmΣssΣ Suomessa runsasravinteisissa lehti- ja sekametsissΣ. Se on kalkinsuosija. ññPΣhkinΣpensas kukkii aikaisin kevΣΣllΣ ennen lehtien puhkeamista ja sy÷tΣvΣt pΣhkinΣt (hasselpΣhkinΣt) kypsyvΣt syksyllΣ.ñ
no
PΣhkinΣpensaita Karkalissa#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi042.bmp
yes
-----------------------------------------
2
Tammi (Quercus robur)#ññññTammi on paksurunkoinen, vahvahaarainen, yksikotinen puu. Se kasvaa lΣhes koko Euroopassa, meillΣ lonnonvaraisena vain Lounais-Suomessa. ññKoristetarkoituksiin tammea voidaan viljellΣ Keski-Suomeen saakka. Aukealla paikallakasvaessaan tammesta tulee mahtava leveΣlatvuksinen puu, joka hallitsee maisemaa, kuten kuvassa.
no
Tammi Kirkkonummella#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi043.bmp
yes
-----------------------------------------
2
ñññJos tammesta halutaan laatupuu, se on kasvatettava nuorena melko tiheΣnΣ metsikk÷nΣ ja vanhempana, harvennusten jΣlkeen annettava alikasvoksen kasvaa ja estΣΣ uusien oksien muodostuminen runkoon. Tammea kΣytetΣΣn sahapuuna moneen tarkoitukseen. ññKeski-Euroopassa se on yksi taloudellisesti arvokkaimmista puulajeista. MeillΣ sen kasvatus on vΣhΣistΣ. Kuvassa ehkΣ maailman pohjoisin tammimetsikk÷ Punkaharjulla.ñ
no
Tammimetsikk÷ Punkaharjulla#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi044.bmp
yes
-----------------------------------------
2
ññññTammen hedelmΣ on maljamaisen kehdon ympΣr÷imΣ kova pΣhkinΣ, n. 2-3 cm pitkΣ terho. Terhot kypsyvΣt ja varisevat kukintavuonna. Terhot saattavat itΣΣ heti, jos olosuhteet vielΣ syksyllΣ sen sallivat, muuten vasta kevΣΣllΣ.
no
Tammen lehtiΣ ja terhoja#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi045.bmp
yes
-----------------------------------------
2
Vaahtera (Acer platanoides)#ññññVaahtera on monilajisen suvun ainoa edustaja Pohjois-Euroopassa. Koristepuina Suomessa on viljelty kohtalaisella menestyksellΣ useita vaahteralajeja. ññVaahtera (metsΣvaahtera) kasvaa metsΣpuuna suurimmassa osassa Euroopaa, meillΣ sitΣ tavataan luonnonvaraisena vain EtelΣ-Suomessa. Vaahtera suosii tuoreita, runsasravinteisia maita. Koristepuuna vaahtera on meillΣ jaloista lehtipuista varmaankin suosituin.ñ
no
VaahteraryhmΣ Vallilassa#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi046.bmp
yes
-----------------------------------------
2
ññññVaahtera on kevΣΣllΣ ja etenkin syksyllΣ vΣrikΣs ja koristeellinen. Vaahteran lehtien syysvΣreissΣ on suurta vaihtelua. TΣtΣ vaihtelua on kΣytetty hyvΣksi jalostettaessa vaahterasta viljelylajikkeita koristetarkoituksiin.ñ
no
Syksyn lehdet#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi047.bmp
yes
-----------------------------------------
2
ññññVaahtera kukkii touko-kesΣkuun vaihteessa lehtien puhkeamisen aikaan. Kukinto on pysty huiskilo, kukat ovat vihertΣviΣ tai kellanvihreitΣ ja ainakin toiminnalisesti yksineuvoisia. ññHedelmΣ on 2-lohkoinen lohkohedelmΣ; lohkoissa on pitkΣ lenninsiipi. HedelmΣ valmistuu syyskesΣllΣ ja varisee syksyllΣ. Siene itΣΣ aikaisin seuraavana kevΣΣnΣ.ñ
no
Vaahtera kukkii#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi048.bmp
yes
-----------------------------------------
2
MetsΣlehmus (Tilia cordata)#ññññMetsΣlehmus on jaloista lehtipuistamme kestΣvin. Sen luontainen levinneisyysalue ulottuu Keski-Suomeen saakka. ññMetsΣlehmus kasvaa sekΣ kuivilla ettΣ tuoreilla, mutta runsasravinteisilla mailla. Koska metsΣlehmus on kestΣvΣ, ei kovin vaatelias ja varsin nopeakasvuinen puu, se on koristepuuna erinomainen.ñ
no
Lehdet÷n mesΣlehmus #
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi049.bmp
yes
-----------------------------------------
2
ññññMetsΣlehmus kukkii my÷hΣΣn, yleensΣ vasta heinΣkuun lopulla tai elokuun alussa. Kukinto on pysty huiskilo; kukat ovat kaksineuvoisia. MetsΣlehmus on osittain hy÷nteisp÷lytteinen. ññHedelmΣ kypsyy my÷hΣΣn syksyllΣ, viileinΣ kesinΣ se ei luultavasti ehdi kypsyΣ. HedelmΣ on palleromainen n. 6 mm pitkΣ.ñ
no
Lehmus kukkii#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi050.bmp
yes
-----------------------------------------
2
KynΣjalava (Ulmus laevis)#ñññññKynΣjalava kasvaa luonnonvaraisena harvinaisena Lounais-Suomessa ja EtelΣ-HΣmeessΣ. Se on luonnonbvarainen Keski-Ja ItΣ-Euroopassa; kynΣjalavan levinneisyysalue on itΣisempi kuin vuorijalavan. KynΣjalava kasvaa kosteissa runsasravinteisissa rantametsissΣ.ñ
no
Talvasuinen kynΣjalava Vantaalla#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi051.bmp
yes
-----------------------------------------
2
ñññññKynΣjalava kukkii ennen lehtien puhkeamista toukokuussa. Kukinnoissa kukat sijaitsevat sarjassa ja niiden perΣt ovat pitkiΣ. Jalavien kukat ovat kaksineuvoisia. HedelmΣ on siipipaltteinen pΣhkylΣ, joka kypsyy jo kesΣ-heinΣkuussa.ñ
no
KynΣjalavan kukintoja#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi052.bmp
yes
-----------------------------------------
2
Vuorijalava (Ulmus glabra)#ñññññVuorijalava kasvaa luonnnonvaraisena hyvin harvinaisena EtelΣ-Suomessa. ViljeltynΣ ja viljelykarkulaisena sitΣ tapaa kuitenkin useammin.ññ Vuorijalavan kukat ovat, pΣinvastoin kuin kynΣjalavan, lΣhes perΣtt÷miΣ. HedelmΣ on leveΣsiipisempi kuin kynΣjalavan.ñ
no
Vuorijalavan pΣhkyl÷itΣ#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi053.bmp
yes
-----------------------------------------
2
ññññVuorijalava on maaperΣn suhteen vaatelias, kuten my÷s saarni. Ahvenanmaalla vuorijalavaa voi l÷ytΣΣ kalkkiperΣisillΣ lehtomailla yhdessΣ saarnen kanssa. ññVuorijalavan puuaines on lujaa ja hyvin kestΣvΣΣ ja sitΣ kΣytetΣΣn esimerkiksi huonekaluteollisuuden raaka-aineena.ñ
no
Vuorijalava ja saarni#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi054.bmp
yes
-----------------------------------------
2
Saarni (Fraxinus excelsior)#ññññSaarni on pystyhaarainen, harmaarunkoinen puu. Se kasvaa luonnonvaraisena Lounais-Suomessa. ññSaarni saa lehtensΣ my÷hΣΣn, usein vasta kesΣkuun alussa. Se on silti my÷hΣisille kevΣthalloille arka. Saarnen puuaines on kovaa ja sitkeΣΣ ja se on ollut haluttu moniin erikoistarkoituksiin.ñ
no
Istutettu Saarni Suomenlinnassa#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi055.bmp
yes
-----------------------------------------
2
Vieraiden puulajien alkuperΣt#Suomen ilmasto on alueen pohjoiseen sijaintiin nΣhden suotuisa. Sen ansiosta metsΣ etenee meillΣ kauemmaksi poh- joiseen kuin muualla polaarisella alueella. Alueen kasvisto, etenkin puulajien luku- mΣΣrΣ on kuitenkin niukka verrattuna sitΣ Aasian ja Pohjois-Amerikan vastaaviin ilmastoalueisiin. Maailmankartalta on helppo nΣhdΣ, ettΣ etelΣisellΣ pallonpuo- liskolla Suomea maantieteellisesti vas- taavat alueet ovat merien peitossa eikΣ ilmastollisesti vastaavia alueita sieltΣ juuri l÷ydy. TΣrkeimpiΣ alueita, mistΣ Suomeen on tuotu vieraita puulajeja ovat Pohjois- Amerikan lΣnsiosat ja ItΣ-Aasia. Moni meillΣ menestyvΣ puulaji on kotoisin my÷s Keski- ja EtelΣ-Euroopan vuoristoalueilta.
no
Maailmankartta#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi056.bmp
yes
-----------------------------------------
2
Vieraiden puulajien koekasvatus#Puiden viljelyyn niiden luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolella on monia syitΣ: osa niistΣ on luonteeltaan metsΣtaloudellisia, osa taas liittyy enemmΣn ympΣrist÷n hoitoon ja viherrakentamiseen. Suomessa ensimmΣiset ulkomaisten puulajien kokeilut, ainakin havupuiden osalta, tehtiin 1700-luvun puolivΣlissΣ. TΣrkein tuon ajan viljelyksistΣ on Karjalan kannakselle perustettu Raivolan lehtikuusimetsΣ. ñMaamme merkittΣvimmistΣ puulajipuistoista eli aboretumeista mainittakoon Mustilan aboretum ja MetsΣntutkimuslaitoksen puuviljelmΣt eri osissa maata.
no
Punkaharjun puulajipuisto#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi057.bmp
yes
-----------------------------------------
2
Vieraiden puulajien sopeutuminen#Tutkimuksissa on todettu, ettΣ metsΣtaloudellisesti kilpailukykyisiΣ lajeja on l÷ytynyt vain muutama. NΣitΣ sekΣ my÷s huonommin menestyviΣ lajeja esitellΣΣn jΣljempΣnΣ tarkemmin.ññViherrakentamisen kannalta ulkomaisista puulajeista l÷ytyy huomattavasti enemmΣn mielenkiintoisia lajeja.ññOsa meille tuoduista ulkomaisista puulajeista on sopeutunut olihimme niin hyvin, ettΣ ne uudistuvat luontaisesti ja ovat aloittaneet hitaan levittΣytymisen Suomen luontoon. Osa taas menestyy istutettuna enemmΣn tai vΣhemmΣn hyvin, mutta eivΣt pysty lisΣΣntymΣΣn tΣΣllΣ.
no
Pihdan taimi lehtikuusikossa#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi058.bmp
yes
-----------------------------------------
2
Pihdat (Abies)#Suomessa ei kasva luonnonvaraisena yhtΣΣn Abies-suvun lajia. Viljelykokeissa on maassamme todettu ainakin jollakin tavoin menestyvΣn 16 pihtalajia. NΣistΣ 1 on kokonaan Euroopasta, 1 Euraasiasta, 8 Aasiasta ja 6 Pohjois-Amerikasta.ññ Pihdat ovat ainavihantia, yksikotisia, pihkaisia puita. runko on tavallisesti nuorena pihkarakkulainen. KΣpy on kukintavuoden syksyllΣ kypsyvΣ, pysty; kΣpysuomut ovat kΣvyn kypsyessΣ irtoavia. ñPihdoilla ei Suomessa ole metsΣtaloudellista merkitystΣ, mutta monet pihtalajit ovat erinomaisia koristepuita. TΣhΣn esittelyyn on otettu mukaan 6 pihtalajia.
no
Pihtoja Punkaharjulla#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi059.bmp
yes
-----------------------------------------
2
Saksanpihta (Abies alba)#ñññSaksanpihta on Abies-suvun ainoa puhtaasti eurooppalainen laji. Se kasvaa luontaisena osissa keski- ja EtelΣ-Eurooppaa. Saksanpihta menestyy Suomessa vain lounaisrannikolla ja Ahvenanmaalla.ññ Saksanpihdan kΣpy on kookas, hyvin lyhytperΣinen, suippo- tai tylppΣkΣrkinen. Peitinsuomun kΣrki on pitkΣ ja takakΣΣnteinen.
no
Saksanpihdan kΣpyjΣ#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi060.bmp
yes
-----------------------------------------
2
Siperianpihta (Abies sibirica)#ññSiperianpihta muodostaa laajoja metsiΣ Siperiassa ja Pohjois-VenΣjΣllΣ. MeillΣ se menestyy aivan maan pohjoisimpia osia lukuunottamatta hyvin. Siperianpihta on suosittu koristepuu. SitΣ on monin paikoin istutrettu pihoihin ja puistoihin jo viime vuosisadan puolella.ññKuva Virroilta Herrasen kanavalta.
no
Siperianpihta Virroilla#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi061.bmp
yes
-----------------------------------------
2
ññññSiperianpihdan kΣpy on lyhytperΣinen ja py÷reΣkΣrkinen; peitinsuomut eivΣt ole nΣkyvissΣ. Siperianpihta tuottaa meillΣ yleensΣ runsaasti kΣpyjΣ ja uudistuu luontaisesti.ññ Puulajipuistoissa ja muissa sellaisissa paikoissa, jossa kasvaa useita phtalajeja lΣhellΣ toisiaan, siperianpihta saattaa risteytyΣ muiden lajien kanssa.ñ
no
Siperianpihdan kΣpyjΣ#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi062.bmp
yes
-----------------------------------------
2
Harmaapihta (Abies concolor)#ñññññHarmaapihdan levinneisyysalue on Pohjois-Amerikan lΣnsiosissa Suomesta katsoen hyvinkin etelΣisillΣ leveysasteilla. Silti se menestyy kohtalaisesti Keski-Suomessakin. ññHarmaapihdan erottaa muista pihdoista sen pitkistΣ sinivihreistΣ tai siniharmaista neulasista.
no
Harmaapihdan emikukintoja#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi063.bmp
yes
-----------------------------------------
2
Virginianpihta (Abies fraseri)#ñññññVirginianpihta kasvaa luontaisena pienellΣ alueella Yhdysvaltojen itΣosassa. MeillΣ sen menestymisestΣ ei ole kovin paljon tietoa, mutta ainakin EtelΣ-Suomeen se on riittΣvΣn kestΣvΣ.ññ Koristetarkoituksiin virginianpihta on yksi kauneimpia havupuita.ñ
no
KeskenerΣisiΣ kΣpyjΣ#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi064.bmp
yes
-----------------------------------------
2
LΣnnenpihta (Abies lasiocarpa)#ññññLΣnnenpihta kasvaa luontaisena laajalla alueella Pohjois-Amerikan lΣnsiosissa Meksikon rajalta Alaskaan. MeillΣ se menestyy pohjoisinta Suomea my÷ten, jos alkuperΣ on riittΣvΣn pohjoinen. ñLΣnnenpihdan neulaset ovat melko pitkiΣ ja runsaista ilmanraoista johtuen harmaanvihreitΣ.ññKuva Prince Georgelta, Br. Kolumbiasta
no
LΣnnenpihta Br. Kolumbiassa#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi065.bmp
yes
-----------------------------------------
2
ñññññPihdoille on ominaista, ettΣ kΣvyn kypsyessΣ kΣpysuomut irtoavat ja pelkkΣ pysty kΣpyranka jΣΣ kiinni oksaan. Kaikilla pihtalajeilla ei lΣnnenpihdan tavoin koko kΣpyranka jΣΣ ehjΣnΣ jΣljelle, vaan se voi katketa, jolloin vain tyvi jΣΣ nΣkyviin.ñ
no
LΣnnenpihdan kΣpyranka#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi066.bmp
yes
-----------------------------------------
2
Kuuset (Picea)#Suomessa kasvaa luontaisena yksi Picea-suvun laji, metsΣkuusi (Picea abies). ( ->22 ) ñViljelykokeissa on maassamme todettu menestyvΣn jollakin lailla ainakin 11 ulko- maista kuusilajia, joista 1 on Euroopasta, 4 Aasiasta ja 6 Pohjois-Amerikasta.ññKuuset ovat ainavihantia, yksikotisia puita tai harvoin pensaita. Runko on karhea ja hilseilevΣ. KΣpy on kukintavuoden syksyllΣ kypsyvΣ, riippuva. TΣhΣn esittelyyn on otettu mukaan 7 kuusilajia ja 1 lajiristeymΣ. Kuvan serbiankuuset kasvavat luontaisena ainoastaan pienellΣ alueella Balkanilla. Serbiankuusi on suosittu koristepuu EtelΣ- ja Keski-Suomessa ja sitΣ on viljelty my÷s joulupuuksi.
no
MetsΣkuusi ja serbiankuusia#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi067.bmp
yes
-----------------------------------------
2
Ajaninkuusi (Picea jezoensis)#ññññAjaninkuusi kasvaa luontaisena Japanin pohjoisimmilla saarilla ja Sahalinilla sekΣ melko kapealla kaistaleella samoilla kohdin mantereen puolella.ññ Suomessa sen on todettu menestyvΣn ainakin EtelΣ-Suomessa. Ajaninkuusen neulaset ovat kauniin tummanvihreΣt (eivΣt sinertΣviΣ tai hopeanhohtoisia kuten monilla muilla kuusilajeilla).ñ
no
Kukkiva ajaninkuusi#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi068.bmp
yes
-----------------------------------------
2
Mustakuusi (Picea mariana)#ññMustakuusen luontainen levinneisyysalue ulottuu Pohjois-Amerikan pohjoisosista koko mantereen poikki. Mustakuusi on kosteiden ja niukkaravinteisten maiden puulaji (vrt. valkokuusi). ññkanadassa mustakuusi on melko hidaskasvuisena taloudellisesti vΣhemmΣn tΣrkeΣ kuin esimerkiksi valkokuusi. Suomessa mustakuusi on osoittautunut jossain mΣΣrin lupaavaksi viljelypuuksi Pohjois-Suomen turvemailla.
no
Fort St. James, BC., Kanada#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi069.bmp
yes
-----------------------------------------
2
ññññññMustakuusen latvus on hyvin kapea ja tiheΣ ja usein tΣynnΣ kΣpyjΣ. Mustakuusen kΣvyt ovat pieniΣ ja melkein pallomaisia. ññMustakuusen on todettu uudistuvan meillΣ joskus luontaisesti.ñ
no
Mustakuusen kΣpyjΣ#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi070.bmp
yes
-----------------------------------------
2
Valkokuusi (Picea glauca)#ññValkokuusen luontainen levinneisyysalue on suurinpiirtein sama kuin mustakuusen, mutta se kasvaa runsasravinteisemmilla ja kuivemmilla kasvupaikoilla kuin mustakuusi.ññ Suomessa valkokuusi menestyy hyvin lΣhes koko maassa, mutta koska se kasvaa huonommin kuin kotimainen metsΣkuusemme, sillΣ ei ole metsΣtaloudellista merkitystΣ. Valkokuusi on metsΣtaloudellisesti yksi Kanadan tΣrkeimpiΣ puulajeja.ñ
no
Valkokuusimetsikk÷ Punkaharjulla#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi071.bmp
yes
-----------------------------------------
2
Engelmanninkuusi#ññññEngelmanninkuusi (Picea engelmannii) kasvaa luontaisena Kalliovuorten alueella Pohjois-Amerikassa. Se menestyy meillΣ Lapissa asti.ññEngelmanninkuusen kΣpy on metsΣkuusen kΣpyΣ pienempi.ñ
no
Engelmanninkuusen kΣpyjΣ#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi072.bmp
yes
-----------------------------------------
2
Albertanvalkokuusi#ññBrittilΣisessΣ Kolumbiassa valkokuusen ja engelmanninkuusen levinneisyysalueet osuvat pΣΣllekkΣin. NΣillΣ alueilla nΣmΣ lajit risteytyvΣt helposti keskenΣΣn. Usein niitΣ ei yritetΣkΣΣn erottaa toisistaan, vaan puhutaan sisΣmaan kuusesta (iterior spruce). ññMy÷s Suomessa valko- ja engelmanninkuusimetsik÷issΣ on tavattu risteymiΣ tai molempia lajeja. Kuvassa on tΣllaisen sisΣmaan kuusen (tai albertankuusen, Picea glaucia x engelmannii) siemenviljelys Vernonissa BrittilΣisessΣ Kolumbiassa.
no
Siemenviljelys, Vernon, BC.#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi073.bmp
yes
-----------------------------------------
2
Sitkankuusi (Picea sitchensis)#ñññSitkankuusi kasvaa luontaisena pitkΣnΣ pohjois-etelΣ-suuntaisena vy÷hykkeenΣ Pohjois-Amerikan lΣnsirannikolla. Sitkankuusi voi kasvaa yli 80 metrin mittaiseksi. ññSe on monin paikoin LΣnsi-Euroopassa yksi tΣrkeimpiΣ ulkomaisia viljelypuita. Esimerkiksi Skotlannissa viljelyalasta 70%:lla kΣytetΣΣn sitkankuusta. MeillΣ se menestyy vain kaikkein merellisimmillΣ alueilla Lounais-Suomessa.
no
SitkankuusiviljelmΣ Skotlannissa#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi074.bmp
yes
-----------------------------------------
2
Okakuusi (Picea pungens)#ñññOkakuusi kasvaa luontaisena Yhdysvaltain lΣnsiosien mantereisilla alueilla. MeillΣ se menestyy EtelΣ- ja Keski-Suomessa. ññOkakuusen sinertΣvΣt ja hopeanhohtoiset muodot (sinikuusi ja hopeakuusi) ovat suosittuja koristepuita.ñ
no
OkakuusiryhmΣ Punkaharjulla#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi075.bmp
yes
-----------------------------------------
2
Lehtikuuset (Larix)#ññSuomessa ei kasva luontaisena yhtΣΣn Larix-suvun lajia. Viljelykokeissa on maassamme todettu menestyvΣn 6 lajia, joista 1 on Euroopasta, 3 Aasiasta ja 2 Pohjois-Amerikasta. (Siperianlehtikuusen levinneisyysalue ulottuu my÷s Euroopan puolelle.)ññTΣhΣn tarkasteluun on otettu 5 lajia. Lehtikuuset ovat kesΣvihantia, yksikotisia, pihkaisia puita. Runko on nuorena sileΣ ja vanhana syvΣuurteinen. KΣvyt ovat kukintavuoden syksyllΣ kypsyviΣ. Eri lehtikuusilajit risteytyvΣt helposti keskenΣΣn.
no
Lehtikuusihybridi kukkii#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi076.bmp
yes
-----------------------------------------
2
Euroopanlehtikuusi (Larix decidua)#ññññEuroopanlehtikuusi kasvaa luontaisena lΣhinnΣ Alpeilla ja Karpaateilla. SitΣ on istutettu metsΣpuuksi laajalti Keski- ja Pohjois-Euroopassa, Suomessa kuitenkin vain harvoin.ññEuroopanlehtikuusi on kasvultaan yhtΣ hyvΣ, mutta laadultaan usein huonompi kuin siperianlehtikuusi. Kuvassa on luonnonvaraisia euroopanlehtikuusia levinneisyysalueensa pohjoisosissa Puolassa.
no
Swietokryzki, Puola#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi077.bmp
yes
-----------------------------------------
2
Siperianlehtikuusi (Larix sibirica)#ññSiperianlehtikuusi kasvaa luontaisena Pohjois-VenΣjΣllΣ ja Siperiassa Baikal-jΣrven tienoilta Arkangeliin. Suomessa erinomaisesti menestyvΣ Raivolan alkuperΣ on tiettΣvΣsti alunperin osaksi Arkangelin alueelta ja osaksi Uralilta. ññRaivolan lehtikuusimetsΣ istutettiin Karjalan kannakselle Raivolan kylΣΣn 1700-luvulla tuottamaan puuta Pietarin laivanrakennusteollisuutta varten. Raivolan alkuperΣ menestyy koko maassa ja kasvaa EtelΣ-Suomen hyvillΣ kasvupaikoilla ainakin yhtΣ hyvin kuin kotimaiset puulajimme.
no
Raivolan lehtikuusikko#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi078.bmp
yes
-----------------------------------------
2
ññSiperianlehtikuusi kukkii toukokuun alkupuolella samaan aikaan kun neulaset alkavat tulla esiin. Emikukinto on yleensΣ vaaleanvihreΣ. Siemenet kypsyvΣt kΣvyssΣ syksyllΣ, mutta varisevat yleensΣ vasta kevΣΣllΣ.ññkoska tΣysin tuleentuneet kΣvyt ovat vielΣ siementen varistessakin melko pystyasentoisia, irtoaa ja leviΣΣ siemen yleensΣ voimakkaiden tuulten pudistelemana.ñ
no
Siperianlehtikuusen kΣpyjΣ#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi079.bmp
yes
-----------------------------------------
2
Euroopan- ja siperianlehtikuuset muistuttavat paljon toisiaan. Eroja on kuitenkin esimerkiksi emikukinnon vΣrissΣ: euroopanlehtikuusella se on usein purppuranpunainen ja siperianlehtikuusella vaaleanvihreΣ.ññMy÷s kΣpyjen ulkonΣ÷ssΣ on pieniΣ eroja. SyksyllΣ lajit erottaa toisistaan parhaiten neulasten kellastumisen perusteella. Siperianlehtikuusi on sopeutunut lyhyempΣΣn kasvukauteen, joten sen neulaset kellastuvat aikaisemmin.ññLokakuun loppupuolella KiteellΣ otetussa kuvassa euroopanlehtikuuset ovat vielΣ tΣysin vihreitΣ ja siperianlehtikuuset jo keltaisia.
no
Euroopan- ja siperianlehtikuusia#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi080.bmp
yes
-----------------------------------------
2
Kurillienlehtikuusi#ñKurillienlehtikuusi (Larix gmelini var. japonica) on yksi Larix gmelinin muunnos. L. gmelinin levinneisyysalue ulottuu siperianlehtikuusen levinneisyysalueelta itΣΣn. Kurillienlehtikuusi kasvaa koko lajin levinneisyysalueen kaikkein itΣisimmΣssΣ osassa Tyynen valtameren rannikolla ja saarilla. ññSuomessa tΣmΣ muunnos menestyy suurimmassa osassa maata hyvin. KasvukyvyltΣΣn se ei kuitenkaan ole yhtΣ hyvΣ kuin euroopan- tai siperianlehtikuusi.ññKurillienlehtikuusen kΣvyt ovat ruusukemaisia ja pieniΣ.
no
Kurillienlehtikuusen kΣpyjΣ#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi081.bmp
yes
-----------------------------------------
2
Kanadanlehtikuusi (Larix laricina)#ññññKanadanlehtikuusi kasvaa luontaisena suurimmassa osassa Kanadaa. MeillΣ sitΣ ei ole kovin paljon viljelty, mutta sen voidaan uskoa menestyvΣn kaikkein ankarimmillakin apikoilla, jos kΣytetΣΣn riittΣvΣn pohjoista alkuperΣΣ.ññKanadanlehtikuusen tuntee hyvin pienistΣ kΣvyistΣΣn.
no
KoeviljelmΣ Kolarissa#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi082.bmp
yes
-----------------------------------------
2
Japaninlehtikuusi (Larix kaempferi)#ñññññJapaninlehtikuusi kasvaa luontaisena Japanissa. SitΣ on istutettu eri puolille Eurooppaa metsΣ- ja koristepuuksi; meille harvemmin. Japaninlehtikuusen tiedetΣΣn menestyvΣn ainakin EtelΣ- ja keski-Suomessa. ññJapaninlehtikuusen tuntee kΣvyistΣ; sen kΣpysuomut ovat selvΣsti takakΣΣnteiset.ñ
no
Japaninlehtikuusen kΣpyjΣ#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi083.bmp
yes
-----------------------------------------
2
MΣnnyt (Pinus)#ñSuomessa kasvaa luontaisesti yksi Pinus-suvun laji, metsΣmΣnty (Pinus sylvestris). ( ->14 )ññViljelykokeissa maassamme on todettu menestyvΣn 9 ulkomaista mΣntylajia, joista 4 on Euroopasta, 3 Aasiasta ja 3 Pohjois-Amerikasta. (SembramΣnnystΣ on sekΣ eurooppalainen ettΣ siperialainen laji.)ññTΣssΣ on esiteltynΣ 4 lajia. MΣnnyt ovat ainavihantia, yksikotisia, pihkaisia puita tai joskus pensaita. KΣpy on tavallisesti toisena kukinnan jΣlkeisenΣ vuonna kypsyvΣ.
no
KontortamΣnnyn oksa#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi084.bmp
yes
-----------------------------------------
2
KontortamΣnty (Pinus contorta)#ññKontortamΣnty kasvaa luontaisesti Pohjois-Amerikan lΣnsiosissa. siitΣ erotetaan kaksi maantieteellistΣ muunosta: aivan rannikkoalueella kasvava ja sisΣmaassa kasvava muunnos (P. contorta var. latifolia), jota meillΣ menestyvΣt alkuperΣt ovat. ññTΣmΣ muunnos (tai oikeammin sen riittΣvΣn ankarista oloista perΣisin olevat kestΣvΣt alkuperΣt) menestyy hyvin koko maassa.
no
Metsikk÷ Punkaharjulla#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi085.bmp
yes
-----------------------------------------
2
VuorimΣnty (Pinus mugo)#ñññññVuorimΣnty kasvaa luontaisena Alpeilla ja Balkanin vuoristossa. Suomessa se on kestΣvΣ lappia my÷ten. ññVuorimΣnty on yleensΣ pensas, harvoin puu. Se on meillΣ hyvin suosittu taajamaympΣrist÷jen viherrakentamisessa,ñ
no
Viherrakentamista Punkaharjulla#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi086.bmp
yes
-----------------------------------------
2
SembramΣnty (Pinus cembra)#ññSembramΣnnystΣ on kaksi maantieteellistΣ alalajia: alppisembra ja siperiansembra. Suomessa viljelty sembra on yleensΣ siperiansembraa. Se menestyy hyvin Lappia my÷ten. SembramΣnnyn kΣpy on tynnyrimΣinen ja sen siemenet suuria (10-12 mm).ññ Siperiassa sembran ravintopitoisia siemeniΣ on kΣytetty my÷s ihmisen ravinnoksi. Vararavinnon tuottamisen kerrotaan olleen syynΣ siihen, ettΣ juuri sembraa istutettiin rautatieasemille Suomessa viime vuosisadalla.
no
Viljelymetsikk÷ Punkaharjulla#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi087.bmp
yes
-----------------------------------------
2
ñSembramΣnnyn kΣvyt aukeavat huonosti eivΣtkΣ raskaat siivett÷mΣt siemenet kulkeudu pitkΣlle, vaikka ne kΣvystΣ irtoaisivatkin. SembramΣnnyn uudistuminen ja leviΣminen onkin hyvin suuresti riippuvainen sen siemeniΣ ravinnokseenkΣyttΣvΣstΣ linnusta, pΣhkinΣhakista, joka irrottaa siemenet kΣvyistΣ ja kylvΣΣ ne maahan talvivarastoksi. Osa siemenistΣ jΣΣ l÷ytymΣttΣ ja siementen itΣessΣ samasta paikasta saattaa nousta useitakin taimia.ññPunkaharjulla Siperiasta siirtynyt pysyvΣ pΣhkinΣhakkikanta pitΣΣ huolta sembran uudistumisesta.
no
Sembran taimia Punkaharjulla#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi088.bmp
yes
-----------------------------------------
2
MakedonianmΣnty (Pinus peuce)#ñMakedonianmΣnty kasvaa luontaisena nimensΣ mukaisesti Makedoniassa, Balkanilla. Se menestyy hyvin EtelΣ- ja Keski-Suomessa, Pohjois-Suomesta on huonoja kokemuksia.ññMakedonianmΣnty on viisineulasinen kuten sembramΣnty. Sembrasta sen erottaa ehΣ parhaiten kΣpyjen perusteella; makedoninanmΣnnyn kΣvyt ovat pitkΣnomaisia, kuusen kΣpyjen mallisia. HyvΣ tuntomerkki on my÷s kuluvan kesΣn kasvainranka, joka makedonianmΣnnyllΣ on kalju ja sembralla ñkarvainen.MakedonianmΣnty on meillΣ melko suosittu koristepuu.
no
KΣpyjΣ puiden latvoissa#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi089.bmp
yes
-----------------------------------------
2
Douglaskuusi#ñññDouglaskuusi (Pseudotsuga menziesii) kasvaa luontaisena Pohjois-Amerikan lΣnsiosissa. SitΣ on istutettu metsΣpuuksi laajoilla alueilla Euroopassa, Suomessa kuitenkin yleensΣ vain koristepuuksi.ññDouglaskuusi on suurikokoinen, komea puu, joka voi luontaisilla kavupaikoillaan saavuttaa 100 metrin pituuden. MeillΣ pisimmΣt, vielΣ alle satavuotiaat puut ovat 40 metrin mittaisia. Douglaskuusi on yksi Pohjois-Amerikan tΣrkeimpiΣ sahapuita.
no
Fort St. james, BC., Kanada#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi090.bmp
yes
-----------------------------------------
2
ñññññDouglaskuusen kΣpy on kukkimisvuonna kypsyvΣ. KΣvyissΣ peitinsuomun kΣrki on pitkΣ ja 3-liuskainen. ññDouglaskuusi kykenee uudistumaan meillΣ lontaisesti.ñ
no
Douglaskuusen kΣpyjΣ#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi091.bmp
yes
-----------------------------------------
2
Kanadantuija (Thuja occidentalis)#Thyja-suvun lajeista on Suomesa kasvatettu neljΣΣ, joista kaksi on Kauko-IdΣstΣ ja kaksi Pohjois-Amerikasta. MeillΣ nΣistΣ kestΣvimmΣksi on osoittautunut Kanadantuija. Kanadantuija kasvaa luontaisena Pohjois-Amerikan itΣosissa. MeillΣ se menestyy Oulun lΣΣniΣ my÷ten edellyttΣen tietysti, ettΣ on kΣytetty oikeaa alkuperΣΣ. Tuijaa kΣytetΣΣn meillΣ koristepuina. Kanadantuijasta tunnetaan useita kasvutavaltaan erilaisia muotoja.ññKanadantuijan lehdet ovat pΣΣltΣ himmeitΣ, jΣttituijan kiiltΣviΣ. LisΣksi ne voi erottaa tuoksusta: murskattuna kanadantuijan lehdet tuoksuvat omenalta ja jΣttituijan ananakselta.
no
Kanadantuijan kΣpyjΣ#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi092.bmp
yes
-----------------------------------------
2
JΣttituija (Thuja plicata)#ññJΣttituija kasvaa luontaisena Pohjois-Amerikan lΣnsiosissa. Suomessa se ei ole menestynyt erityisemmin hyvin. TΣmΣ saattaa johtua siitΣ, ettΣ meillΣ ei ole kokeiltu riittΣvΣn kestΣviΣ alkuperiΣ. Levinneisyysalueen pohjoisosista sisΣmaasta niitΣ saattaisi l÷ytyΣ. ññJΣttituija on yksi BrittilΣisen Kolumbian metsΣtaloudellisesti tΣrkeimpiΣ puulajeja. Se on erityisen lahoa kestΣvΣΣ ja sitΣ voidaan kΣyttΣΣ lahoamiselle alttiissa rakenteissa. Intiaanit kΣyttivΣt aikoinaan tΣtΣ puulajia kanoottien ja toteemien tekemiseen.
no
BrittilΣinen Kolumbia, Kanada#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi093.bmp
yes
-----------------------------------------
2
LΣnnenhemlokki#ñññññTsuga-suvusta on Suomessa kasvatettu viittΣ lajia, joista neljΣ on pohjois-Amerikasta ja yksi Japanista.ññLΣnnenhemlokki (Tsuga heterophylla) kasvaa luontaisena kanadan lΣnsiosissa. MeillΣ se menestyy vain EtelΣ-Suomessa.ñ
no
Puita Punkaharjulla#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi094.bmp
yes
-----------------------------------------
2
Japaninmarjakuusi#ñññññJapaninmarjakuusi (Taxus cuspidata) on Suomessa huomattavasti kestΣvΣmpi kuin kotimaiseksi luettava euroopanmarjakuusi, joka menestyy vain Ahvenamaalla. ( ->34 )ññJapaninmarjakuusta viljellΣΣn koristekasvina yleisesti Keski-Suomea my÷ten.ñ
no
Marjoja pensaassa#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi095.bmp
yes
-----------------------------------------
2
Pihasyreeni (Syringa vulgaris)#ññPihasyreeni on pysty, jΣykkΣhaarainen, juurivesallinen ja maar÷nsyllinen pensas tai pieni puu. Se on monilajisen suvun yleisin laji Suomessa. MikΣΣn syreenilaji ei kasva meillΣ luontaisena, vaikka esimerkiksi pihasyreenin yleisyyden perusteella voisi niin luullakin. Se on usein viljelykarkulainen. ñPihasyreeni on kotoisin Balkanilta, kuten moni muukin meillΣ yleinen koristepuu. PihasyreenistΣ on olemassa useita viljelylajikkeita. LisΣksi syreenilajit risteytyvΣt keskenΣΣn.ñ
no
Syreeni kukkii#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi096.bmp
yes
-----------------------------------------
2
Hevoskastanja#ññññññHevoskastanja (Aesculus hippocastanum) on komea, isolehtinen ja jΣykkΣoksainen puu. Se kasvaa luontaisena Balkanin vuoristossa. MeillΣ se menestyy hyvin vain maan etelΣosissa.
no
Hevoskastanja kukinnan jΣlkeen#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi097.bmp
yes
-----------------------------------------
2
Py÷kki (Fagus sylvatica)#ñññPy÷kki on Keski-Euroopassa taloudellisesti tΣrkein lehtipuu. Se voi saavuttaa siellΣ yli 40 metrin pituuden. Py÷kki kasvaa luontaisena Keski-Euroopan lisΣksi osassa EtelΣ-Eurooppaa ja meitΣ lΣhinnΣ etelΣ-Ruotsissa.ññMeillΣ py÷kki menestyy huonosti. SitΣ kasvatetaan puistopuuna vain Lounais-Suomessa.ññKuvassa py÷kki TvΣrminnen biologidella asemalla.
no
Py÷kki pihapuuna#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi098.bmp
yes
-----------------------------------------
2
Amerikanmustapoppeli#ññññPopulus-suvussa saattaa olla kaikkein suurimmat mahdollisuudet l÷ytΣΣ puun tuotantoa ajatellen oloihimme sopeutuvia, kilpailukykyisiΣ lehtipuita. Koristetarkoituksiin poppeleita on meillΣ jonkin verran kasvatettukin.ññEsimerkkinΣ komeasta koristepuusta on amerikanmustapoppeli Helsingin Kaivopuistossa.
no
Kaivopuistossa#
\perusr2\puhuvak\kuvat\imgi099.bmp
yes
-----------------------------------------
2
Hybridihaapa#Hybridihaavan (Populus tremula x tremuloides) lehti eroaa tavallisen haavan lehdestΣ siinΣ, ettΣ se on suippokΣrkine ja usein herttatyvinen sekΣ melko tasaisesti sahalaitainen (vrt. haapa ->64 ).ññHybridihaapa on hyvΣ esimerkki siitΣ, mitΣ mahdollisuuksia lajien vΣliset risteytykset saattavat tarjota; luodaan kokonaan uusia lajeja, joilla on emolajeja edullisempia ominaisuuksia. Joskus nΣitΣ uusia lajeja syntyy puupuistoissa yms. paikoissa itsestΣΣn, kun sukulaislajeja tuodaan ristetymisetΣisyydelle toisistaan.ññHybridihaapa on osoittautunut huomattavasti kumpaakin emolajiaan nopeakasvuisemmaksi.
